Pionien muistelua ukkosella

Nyt kun parast'aikaa jyrisee ukkonen, salamoi ja vettä tulee kuin saavista kaataen on hyvä palata muistoissa juhannukseen ja viime päivien aurinkoon ja helteeseen. Nyt jo kukintaansa lopettelevat pionit ovat ikisuosikkejani ja voisin seisoa niitä ihailemassa vaikka koko päivän, jos vain jalat kestäisivät eikä helle uuvuttaisi! Niinpä tässä onkin nyt pelkkä pionikatselmus ja pääosassa uusin pari vuotta sitten istutettu kaunokainen kiinanpioni "Shirley Temple". Viime vuonna se teki kolme kukkaa, mutta tänä vuonna jo kymmenen, jee! Etupihalla minulla on toinen valkoinen pioni, joka kukki jo aiemmin, mutta sen nimeä en muista. Tämä yksilö on kauniin vaaleanpunainen ulkoreunoiltaan ja keskeltä muuten valkea, mutta siinä on punaisia täpliä siellä täällä.

Vielä yksi kuva melkein jo kukkineesta "Sarah Bernhardtista (?)".

Ja vielä yksi juhannukseksi pihalle maljakkoon poimimistani pioneista ja isotöyhtöangervoista.

Pioni on mielestäni ehkä kaunein kaikista perennoista, mutta kukinta kestää vain harmillisen lyhyen aikaa.  Vaan eipä hätää, kärhöt alkavat olla jo isolla nupulla, joten lähiaikoina tulee sitten postauksia kakkoslemppareistani :)

Mittumaarin aikaan

Meillä on etupihalla kaksi unkarinsyreeniä, jotka ovat kasvaneet jo liian suuriksi. Nyt kun kukinta alkaa olla ohi, olen suunnitellut niille railakasta leikkausta. Kuulemma kukkivat taas ensi kesänä, jos ne leikkaa heti kukinnan jälkeen eikä vasta syksyllä.

Etupihan seinustalla meillä on neljä pionia, jotka ovat tähän asti kukkineet aivan upeasti. Nyt ne ovat jääneet noiden unkarinsyreenien varjoon niin, että se eniten varjossa oleva pioni teki nyt vain 5 kukkaa, kun niitä yleensä on siinäkin ollut vähintään parikymmentä! Ensimmäisenä tänä kesänä ehti kukkimaan valkoinen pioni.

Kesäkukkaistutuksia tehdessä loppuivat istutusruukut kesken, joten jotain piti äkkiä keksiä, kun johonkin ne kukat oli tyrkättävä. Varastosta löysinkin onneksi vanhan pärekorin, joka lojui siellä käyttämättömänä. Sisustin sen jätesäkistä leikatulla muovilla ja tein siihen muutaman reiän pohjalle, että liika kasteluvesi pääsee valumaan pois ja istutin loput kukkaset koriin. Ei yhtään hassumpi istutusastia, vaikka kestääkin todennäköisesti vain tämän kesän :)

Joitakin vuosia sitten hain lähimetsästä metsämansikan taimia pari kappaletta ja istutin ne pihaan lämpimälle ja aurinkoiselle seinustalle. Hyvin ovat nyt rönsyilleet ja toimivatkin osittain maanpeittokasvina. Aikaisessa ovat tänä vuonna, koska ensimmäinen kypsyvä mansikka helottaa jo näin punaisena.

Kesäkulleron kukinta sen sijaan tuntuu olevan myöhässä, sillä vasta nyt on ensimmäinen kukka avautumassa. Toisaalta ne ovat aika pahasti vanhan omenapuun varjossa, joten  sekin varmasti vaikuttaa kukinnan alkamiseen.

Omenoita tuntuu taas tulevan varsinkin Bergius-puuhun runsaasti, ainakin jos raakilemäärä jotain kertoo tulevasta.

Valkea kuulas näyttäisi tekevän hedelmaa vähän maltillisemmin, mutta kuitenkin ihan mukavasti on sitäkin sorttia odotettavissa.

Tämän Valkean kuulaan juurelle istutin jokunen vuosi sitten viisi konnantatarin tainta ja ihmettelin silloin niiden hintaa. Melkein kympin kappale tuntui aika kalliilta, mutta ostin kuitenkin, kun halusin. Se hankinta kyllä kannatti, sillä nehän kasvavat tosi suuriksi ja leviävät myös hyvin, jos niiden antaa levitä. Nyt ne ovat levittäytyneet suureksi ympyräksi omenapuun ympärille ja jos ne pyrkivät liikaa leviämään, voi liikoja aina nyhtää maasta pois!

Meillä sattui olemaan kompostimultaa niin paljon, että päätin kokeilla tänä kesänä kurpitsan kasvatusta. Kompostimultaa muutama kottikärryllinen yhteen pihan nurkkaan ja taimet siihen kasvamaan. Hyvältä näyttää ainakin tässä vaiheessa! Saadaankohan syksyllä kunnon Halloween-juhlat aikaiseksi?

Nyt ovat jo kaikki etupihan pionit ehtineet kukkaan ja onneksi niistä edes pari kukkii vielä ihan kiitettävästi. Uhraan mielelläni vaikka koko unkarinsyreenin näitä varjostamasta, jos sillä saan ensi kesänä taas kaikki pionit kukkimaan entisen malliin :)

Aurinkoista ja lämmintä juhannusta kaikille!

Satakoon yöllä, paistakoon päivällä!

Kesäkuun alku oli aivan mahtava ilmojen suhteen ainakin meille ihmisille. Kasvit eivät helteen ja kuivuuden yhdistelmää kuitenkaan katso hyvällä pitemmän päälle. Nyt sää on viilennyt ja vettäkin on taivaalta vähäsen norunut, mutta kasvit kaipaavat vielä lisävettä. Toivonkin kovasti semmoisia (wannabe-)puutarhurin unelmasateita, että vettä sataisi yöllä, mutta ei päivällä!
Jotkut kasvit ovat jo kukkineet ja jotkut toiset lopettelevat kukintaansa, mutta jotkut vasta aloittelevat. Parasta kesässä onkin se, että niitä uusia kukkivia tulee vielä pitkän, pitkän aikaa lisää. 

Valkoiset sireenit lopettelevat jo kukintaansa. Kauniita olivat ja tuoksu oli ihana!

Pikkukurjenmiekatkin ovat jo kuihtumaan päin. Nuo violetin eri sävyt niissä ovat aivan upeita!

   

Siniset akileijat vasta aloittelevat kukintaansa. 

  

Metsäkurjenpolvi kasvaa luonnonvaraisena yhdessä pihamme vuohenputken valtaamassa nurkassa ja saa ehdottomasti kasvaa jatkossakin.

Raunioyrtin kukkanuput ovat punaiset, mutta kukat avauduttuaan siniset!

Lehtosinilatva tuntuu leviävän yllättävän helposti, mutta tässä tosi villissä pihassa se saa levitäkin ihan vapaasti.

Tuoksukurjenpolvea istutin siksi, että luin jostakin sen pystyvän pikkuhiljaa hävittämään jopa vuohenputken, jota meillä on enemmän kuin omiksi tarpeiksi, mutta ainakin vielä toistaiseksi kisa on niiden kesken aika fifty-fifty eli sulassa sovussa kasvavat.

Musta akileija Black Barlow ei tunnu jostain syystä menestyvän pihallamme, koskapa kuudesta istutetusta taimesta on jäljellä enää tämä yksi ja tämäkin taitaa kärsiä jostakin ötököistä. Täytynee tutkia asiaa tarkemmin...

Verikurjenpolvi sen sijaan leviää lupaavan hyvin.

Idänunikko on kyllä kaunis kukkiessaan, mutta sen leviäminen ympäri pihaa on niin vallatonta, että vaikka yleisesti ottaen pihallamme kaikki kukat saavatkin kukkia, niin sitä olen kyllä välillä repinyt kylmästi ja julmasti pois.

Tätä nimenomaista unikkoa teki mieli jäädä seuraamaan yöksi, kun näin, että se poksauttaa "hattunsa" pois hetkellä millä hyvänsä, mutta en tietenkään jäänyt. Aamulla se näytti tältä eikä "hatusta" näkynyt jälkeäkään. Olisi varmaan hienoa ikuistaa kameralla se hetki, kun "hattu" lentää ilmaan!

Tunnustus

Olen saanut näköjään suureksi ilokseni tunnustuksen/haasteen italiankielisten kysymysten kera Kiki's home-blogista  hervottoman hauskalta Kikiltä. Olen kovin otettu kunniasta!!  Kiki tosin mainitsi asiasta viisaasti vain omassa blogissaan Ajattelitko Kiki kenties, että jos se mama vaikka säikähtää italiankielisiä kysymyksiä? Ja että jos se lukee minun blogiani, niin se löytää kyllä halutessaan haasteen sieltä ja jos se taas säikähtää, niin voihan se olla kommentoimatta asiaa ja olla kuin ei olisi haastetta nähnytkään? Hah, tämä on kuule vanhalle latinistille helppoa kuin heinänteko! Ja jos tökkii, niin pyydän apua ranskaa lukeneelta Papalta, hah!  Miksikö vasta nyt vastaan? No minähän asun kesäisin puutarhassa enkä ole käynyt sisällä kuin nukkumassa, joten olen aivan kirjaimellisestikin pihalla koko blogistaniasta tällä hetkellä. Viime yönä satoi ensummäistä kertaa sitten haman toukokuun, joten kasveille on pitänyt kantaa vettä selkä vääräna ja uimassakin on pitänyt käydä oloaan viilentämässä useita kertoja päivässä. Veden lämpötila on noin 25 astetta, joten palella ei ole järvessäkään tarvinnut! On tämä kesä ihan kamalaa aikaa...

Tässä kyseinen tunnustus...

...jonka saa napata tästä kysymyksineen mukaansa jokainen, joka haluaa.

Tässä ne kysymykset:

1. Quanti anni hai?

Anni on kyllä kaunis nimi, mutta henkilökohtaisesti en tunne yhtään sen nimistä henkilöä. Juicella taitaa olla yksi biisi, jonka nimi on Anni Domini (se on varmaan joku italialainen Domino-keksitehtailijan tytär tai jotain)...

2. Perché questo nome al tuo blog?

Blogista tässä nyt jotain kysellään. Sanotaan vaikka näin, että minulla on kolme eri blogia päivitettävänä siksi, että joutavalla pitää olla jotakin tekemistä.

3. Ti piace il make-up?

Minun make-upini on sitä, että joten kuten osaan tarvittaessa ripsiväriä likinäköisiä silmiäni kohti sohia. Teini-ikäisenähän sitä ei voinut mennä edes uimaan ilman meikkejä ja nyt vanhempana taas voi mennä melkein minne vaan ilman meikkiä, kummallista!

4. Il tuo colore preferito?

Se on tuo tuo tuo violetti ikisuosikkini värien joukossa. Kaikkihan me tiedämme, että sana violetti johtuu ranskan kielen orvokkia merkitsevästä sanasta violette, sillä useimpien orviokkilajien kukat ovat violetin värisiä. (Äh, no on Wikipediasta)  

5. Preferisci i tacchi o zeppe?

Nyt on semmonen tatsi, että en halua korkoja enkä kiiloja. Näillä nivelrikoilla ynnämuilla tules-vaivoilla tuskaisena paarustaessani olen ollut huomaavinani, että balleriinoilla tämmöinenkin ei-balleriina pystyy kävelemään muutaman metrin pitemmälle kuin korkkareilla.

6. Costume intero o due pezzi?

Tässä kohtaa oli pakko luntata googlesta, kun ei ollut yhtäkään edes suomelta kuulostavaa sanaa. Uimapuku vai kaksi? No jos ihan rehellinen olen, niin missiainesta kun minun on moneltakin taholta mainittu olevan (ja nimenomaan kahdelle-kolmellekin missille), tarvitsen päivää paistatellessani ainakin kahden ellei kolmenkin uimapuvun verran elastaania ympärilleni ja sittenkin vielä se asu saattaa näyttää minun päälläni hyvinkin pieneltä ja kaksiosaiselta eli ihan pikkupikkubikineiltä.

7. Ti piace cucinare?

Taas piti googlettaa! Ei tämä helppoa heinäntekoa ollutkaan! Papankin pääkopasta tuntuu lukioaikainen ranska aika kattavasti kadonneen.  Toisaalta, mitä muuta voi odottaakaan mieheltä, joka asentaa juuri kännykkäänsä jotain "Sportstrackeria" ja henkilötietoja kysyttäessä ilmoitti sinne käyttäjätunnuksekseen "Ahti Silli"! Asiaan...Että nautinko ruoanlaitosta? Totta kai nautin, onhan minulla oma ruokablogikin, jolla on peräti 8 lukijaa! Vielä enemmän nautin kuitenkin syömisestä ja se taas on aiheuttanut tuon edelläolevan costume-ongelman.

8. Collezioni smalti?

Nyt meni ihan pelkäksi googlettamiseksi.

Kokoelmat emalit? Matkoilta matkamuistoiksi ostettuja tuhkakuppeja löytyy muinaisilta tupakointiajoilta melkoinen kokoelma. Nykyään tuhkakupit ovat vaihtuneet keraamisiin ynnämuihin koristekissoihin, mutta emalista minulla ei ole kuin vanha potta ulkona kesäkukan ruukkuna.

9. Che genere musicale ascolti?

Millaista musiikkia kuuntelet? Monenlaista, mutta ehdotonta herkkuani on vanha heavymusiikki ja paras biisi kautta aikain on Led Zeppelinin "Stairway To Heaven". Toisaalta yllätin äskettäin itseni hyräilemästä Georg Otsin "Saarenmaan valssia", auts! Selittelin sitä itselleni sinne mahdollisesti suuntautuvalla kesälomamatkalla...

10. Minigonna o jeans?

Ei mitään miniä meikäläiselle ja jeansitkin ehdottomasti resorivyötärömallia. Semmoista ohutta pehmeää denimiä tai mitäliekangasta, johon tulee polvipussit ensimmäisen istumisen jälkeen ja väri lähtee ensimmäisessä pesussa.

11. Cosa pensi del mio blog?

Mitä mieltä olet blogin? Google kääntäjä on ihan mahtava, eikö teistäkin? Oletan nyt kuitenkin, että kysytään vastaajan mielipidettä kysyjän blogista. Tässä tapauksessa siis Kikin blogista. Kikin blogi on ehdottomasti blogistanian ylintä aatelia! Sitä minä vaan olen joskus miettinyt, että millähän vehkeellä sitä oikein on neuvolassa rokotettu, syökö se munan, patukan ja "dolcen" lisäksi mitään muuta ja muistaakohan se sittenkään aina nuo otsikkonsa siippansa sensuuriseulan läpäistäväksi antaa?